Linux tuo järkeä suomalaisten virastojen talouteen

Vaikka elämme Suomessa noususuhdannetta, niin kaikkia menoja ymmärrettävästi yritetään pitää kurissa meneväthän ne meidän yhteisestä pussistamme. Joissakin kunnissa ja kouluissa on ymmärretty, että ohjelmisto ja laitteistokulut ovat tietotekniikan puolella loistava säästökohde. Niissä säästäminen ei tarkoita edes sitä, että tilanne huononisi, kuten yleensä leikkaustilanteessa, vaan sitä, että pienemmällä rahalla saadaan enemmän tietokoneita, joiden tietoturva on kunnossa.

Viimeinen esimerkki tästä on Kauniaisten koulu. Helsingin Sanomien mukaan Linux ratkaisi osan koulun rahapulmista. Tämänkin esimerkin pitäisi nyt entisestään laittaa päättäjät miettimään asioita. Ilmeisesti Suomen ylimmälle johdolle tämä tieto ei ole kulkeutunut, kun Vanhanen Amerikan vierailullaan vastaanotti "lahjan" Microsoftilta. Ilmeisesti lahjan junailija on ollut ainakin Helsingin sanomien mukaanMikko Alkio, mutta jutun mukaan asiasta kunniaa haluaa ottaa myös Suomen Microsoftin johto. Kysymyksessähän on sitouttamisyritys, koska tätä jo muutenkin ilmaista palvelua ei voida käyttää kuin Windowsilla.

Microsoftin ohjelmistotuotteet ovat päteviä, kun niitä yleisesti käytetään. Toinen vaihtoehto on, että ihmiset eivät vaan tiedä muista vaihtoehdoista. Kotiin myytäviin koneisiin tulee toistaiseksi mukana Windows ja se riittää monille. Toki Windowsin puolellakin voidaan ajaa avoimen lähdekoodin ohjelmia, joilla voidaan säätää ohjelmistokuluissa merkittävästi. Kouluille ja virastoille asia on kuitenkin aivan toinen. Siellä työasema määrä on huomattavasti suurempi ja ohjelmistolisenssitkin maksavat paljon, vaikka niin sanotut koulualennukset aina tulevatkin. Lisäksi monissa kouluissa on jo tällä hetkellä tietokoneita, joita ei voi hyödyntää uusilla Microsoftin tuotteilla, koska ne eivät yksinkertaisesti toimi kuin uusissa koneissa. Linuxin avulla myös vanha kone kanta voidaan ottaa käyttöön.

Eräs seikka mikä mielestäni erityisesti puoltaa avoimen lähdekoodin järjestelmiä on puhtaasti kansantaloudellinen. Jos käytämme Linuxia, emme vie rahojamme valtameren yli suurelle ohjelmistojätille, joka tekee valtavia voittoja. Voimme käyttää lisenssikuluihin menevistä rahoista osan ylläpitoon, joka taas tuo Suomeen työtä. Suomenkielistä mikrotukea on vaikea ulkoistaa Intiaan. Avoimuus on myös toimittajariippumattomuutta. Jos joku järjestelmä on rakennettu puhtaasti avoimen lähdekoodin järjestelmään voi joku muu toimittaja jatkaa, jos ensimmäistä ei enää ole tai todetaan toinen toimittaja todetaan paremmaksi.

Asiaan tarvitaan myös asennemuutosta. Olen kuullut tarinoita, että jossain kunnanvirastossa pomoilla on viimeistä huutoa olevat Windows koneet ja MS ohjelmat. Tavalliselle työntekijälle taas annetaan vanha kone johon asennettu Open Office. Tuon ison työaseman hinnalla oltaisiin saatu organisaatioon monta hyvää konetta ja ohjelmistolisenssit eivät olisi maksaneet mitään. Tälläisestä toiminnasta on vielä se huono puoli, että ihmisille annetaan kuva, että avoimen lähdekoodin ohjelmat ovat alempiarvoisia kuin kaupalliset. Lisenssit maksavat toki kaupallisiin ohjelmiin enemmän, mutta aivan varmasti avoimen lähdekoodin ohjelmalla pystyy tekemään samat asiat kuin suljetulla kilpailijallaan.