Kun tänä päivänä näkee sanan tutkimus, se voi joissain tapauksissa tarkoittaa jopa oikeaa tutkimusta. Taloussanomien juttu nosti esille asian jota olen jo jonkin aikaa pohdiskellut. Tutkimuksen tulos riippuu todella paljon kyselytutkimuksen kohderyhmästä. Tutkimuksen kohderyhmähän voidaan sitten räätälöidä tilaanjan tarpeiden mukaan, kuten varmasti usein tehdään. Uusien ja vanhojenkin tuotteiden markkinoijat saavat julkaistuilla tutkimuksilla ja kyselytutkimuksilla sopivasti lisävoimaa ja uskottavuutta tuotteidensa markkinointiin.
Kyllä palaneen käry haiskahtaa vaikkapa Microsoftin "riippumattomassa" tutkimuslaitoksessa teettämään tutkimukseen, jossa todetaan Microsoftin omien palvelimien olevat kustannustehokkaampia kuin Linuxin vastaavat. Tai Microsoftin tutkimus siitä kuinka heidän oma ohjelmistopakettinsa on tietoturvallisempi kuin Open Office. Molemmat näistä ovat esimerkkejä teknisistä tutkimuksista, joilla varmasti yritetään vaikuttaa päätöksiin.
Kun taas puhutaan uusista tekniikoista ja tehdään niihin liittyviä kyselytutkimuksia, ollaan kohderyhmän kanssa ongelmissa. Kuinka kysellä uudesta tekniikasta niin, että myös kohderyhmä ymmärtäisi kysymykset? Kysymyksillä voidaan myös rajata kohderyhmää rajusti, kuten esimerkiksi tässä tutkimuksessa. Jos puhutaan 3G:stä, 2o gigaisista muisteista, niin termejä ei ymmärrä, eikä niistä ole myöskään kiinnostuneita kuin teknisesti orientoituneet henkilöt. Tämän esimerkkitutkimuksen kohderyhmäksi olisi siis voinut sanoa suoraan uudesta tekniikasta kiinnostuneet henkilöt. Tosin tutkimuksessa mainittu akun kesto on melko varmasti useille ihmisille kännykän tärkein ominaisuus. Jos haluttaisiin tehdä oikeasti kattava kuluttajatutkimus teknisestä aiheesta, pitäisi tekniikka tuoda käytännön esimerkkeinä kuluttajien silmien eteen. Eihän voi vastata mitään asiaan, josta ei mitään tiedä.
Uusi riippumaton tutkimus sanoo Linux palvelimen kaatuvan useimmin kuin Windows palvelimen. Tässä tapauksessa tutkimus saattaa olla aivan oikeassa, mutta kiinnittäisin huomiota uutisointiin ja otsikkoon. Esimerkiksi Tietokone lehden uutisessa ei puhuta mitään siitä kuinka paljon Windowsilla ja Linuxilla on ollut eroa tai, että millä tavoin tutkimus on tehty. Jutussa kuitenkin mainitaan, että tutkimuksen mukaan kaikki tutkitut järjestelmät osoitttautuivat todella luotettaviksi. Mutta eihän se ole uutinen jos, koira puree miestä vai miten se oli.
Tutkimus sanaan uutisissa kannattaa siis suhtautua varauksella. Mediakritiikki eri toten tutkimusten kohdalla on paikallaan, koska sana tutkimus tuo väitteelle auktoriteettia.
Kyllä palaneen käry haiskahtaa vaikkapa Microsoftin "riippumattomassa" tutkimuslaitoksessa teettämään tutkimukseen, jossa todetaan Microsoftin omien palvelimien olevat kustannustehokkaampia kuin Linuxin vastaavat. Tai Microsoftin tutkimus siitä kuinka heidän oma ohjelmistopakettinsa on tietoturvallisempi kuin Open Office. Molemmat näistä ovat esimerkkejä teknisistä tutkimuksista, joilla varmasti yritetään vaikuttaa päätöksiin.
Kun taas puhutaan uusista tekniikoista ja tehdään niihin liittyviä kyselytutkimuksia, ollaan kohderyhmän kanssa ongelmissa. Kuinka kysellä uudesta tekniikasta niin, että myös kohderyhmä ymmärtäisi kysymykset? Kysymyksillä voidaan myös rajata kohderyhmää rajusti, kuten esimerkiksi tässä tutkimuksessa. Jos puhutaan 3G:stä, 2o gigaisista muisteista, niin termejä ei ymmärrä, eikä niistä ole myöskään kiinnostuneita kuin teknisesti orientoituneet henkilöt. Tämän esimerkkitutkimuksen kohderyhmäksi olisi siis voinut sanoa suoraan uudesta tekniikasta kiinnostuneet henkilöt. Tosin tutkimuksessa mainittu akun kesto on melko varmasti useille ihmisille kännykän tärkein ominaisuus. Jos haluttaisiin tehdä oikeasti kattava kuluttajatutkimus teknisestä aiheesta, pitäisi tekniikka tuoda käytännön esimerkkeinä kuluttajien silmien eteen. Eihän voi vastata mitään asiaan, josta ei mitään tiedä.
Uusi riippumaton tutkimus sanoo Linux palvelimen kaatuvan useimmin kuin Windows palvelimen. Tässä tapauksessa tutkimus saattaa olla aivan oikeassa, mutta kiinnittäisin huomiota uutisointiin ja otsikkoon. Esimerkiksi Tietokone lehden uutisessa ei puhuta mitään siitä kuinka paljon Windowsilla ja Linuxilla on ollut eroa tai, että millä tavoin tutkimus on tehty. Jutussa kuitenkin mainitaan, että tutkimuksen mukaan kaikki tutkitut järjestelmät osoitttautuivat todella luotettaviksi. Mutta eihän se ole uutinen jos, koira puree miestä vai miten se oli.
Tutkimus sanaan uutisissa kannattaa siis suhtautua varauksella. Mediakritiikki eri toten tutkimusten kohdalla on paikallaan, koska sana tutkimus tuo väitteelle auktoriteettia.
Kommentit