Tekno&Logia on aikaisemmin keskittynyt suurimmaksi osaksi pelkkiin tietotekniikan ilmiöihin, mutta nyt haluaisin herättää keskustelua vaihtoehtoisten energiamuotojen varastoinnista. Koska itse kirjoitan tätä blogia, saan varmasti myös itse päättää millaisia asioita käsittelen.
Suomi ja Eurooppa ovat sitoutuneet aika rankkoihin kasvihuonepäästöjen rajoituksiin. Erilaisia ratkaisuja tavoitteeseen pääsemiseen on esitetty ja osa näitä ratkaisuja on ehdottomasti sekä tuuli, että aurinkoenergia. Eniten on puhuttu tuulivoimasta, vaikka aurinkoenergiaa on saatavilla useita kertoja enemmän, myös täällä pimeässä pohjolassa. Wikipediassa näkyvän kuvaajan mukaan aurinkoenergiaa on oikeasti käytettävissä erittäin paljon maailmanlaajuisesti. Jopa niin paljon, ettei muita energiamuotoja edes tarvittaisi.
Sekä tuuli, että aurinkoenergiassa on kuitenkin yksi suuri ongelma ja se on varastointi. Kuten hyvin tiedämme, niin maailmasta löytyy vähän sellaisia paikkoja, joissa tuulee aina. Toisaalta ei löydy yhtään sellaista paikkaa, jossa paistaa aina. Tähän pitäisi löytää järkevä ratkaisu. Akkuteknologioita tutkitaan, mutta monet akkutekniikat ovat ympäristön kannalta huonoja. Kaiken lisäksi ne ovat kallita ainakin tällä hetkellä.
Sukulaismiehen kanssa tuli viikonloppuna mieleen, että miksei aurinkoenergiaa varastoitaisi mekaanisesti veteen? Etsin Wikipediasta tietoa mekaanisesta energian varastoinnista ja siellä puhuttiin esimerkiksi veden pumppaamisesta ylemmälle tasolle. Varmasti tälläisen mekaanisen varastoinnin järjestäminen ei ole mitään halpaa puuhaa, mutta sitten kun järjestelmä on saatu pystyyn ainoat kustannukset ovat pumppujen ja generaatoreiden ajoittainen uusiminen. Jos energia pumppuihin tuottettaisiin auringoenergialla tai tuulienergialla saataisiin jatkuvaa energiantuottoa, joka ei olisi riippuvaista säästä. Myös vesisateita voitaisiin hyödyntää, mikäli systeemi olisi riittävän suuri. Toisaalta eri osasten kestävyyden kannalta puhdistettu vesilios saattaisi olla parempi ratkaisu.
Hullu idea, joka tuli päähäni istuskellessani kevätauringossa laiturilla oli minimaapallo. Idea näkyy ylläolevassa kuvassa. Vesienergiahan perustuu auringoon. Tämänhän kaikki tietävät, että aurinko haihduttaa veden, joka sitten sataa maahan. Tämä sade voidaan valjastaa sähköenergiaksi laittamalla turbiini sopivaan uomaan, josta tämä vesi kulkee kohti merta. Mitä jos tehtäisiin tälläinen haihdutussysteemi minikoossa. Eli joku sellainen systeemi, jossa vesi höyrystyy aurinkonenergian voimasta ja höyry sitten nousee ylhäällä olevaan vesisäiliöön, josta vesi laskettaisiin taas turbiinin läpi alemmalle tasolle. Tämä idea ei varmastikkaan ole uusi. Varmasti joku on oivaltanut sen aikaisemminkin.
Jos joku viisaampi eksyy näille sivuille, niin sanokaa minulle, miksei kumpaakaan näistä ideoista toteuteta suuremmassa mittakaavassa? Vai toteutetaanko? Kumpi näistä vaihtoehdoista olisi hyötysuhteeltaan parempi?
Suomi ja Eurooppa ovat sitoutuneet aika rankkoihin kasvihuonepäästöjen rajoituksiin. Erilaisia ratkaisuja tavoitteeseen pääsemiseen on esitetty ja osa näitä ratkaisuja on ehdottomasti sekä tuuli, että aurinkoenergia. Eniten on puhuttu tuulivoimasta, vaikka aurinkoenergiaa on saatavilla useita kertoja enemmän, myös täällä pimeässä pohjolassa. Wikipediassa näkyvän kuvaajan mukaan aurinkoenergiaa on oikeasti käytettävissä erittäin paljon maailmanlaajuisesti. Jopa niin paljon, ettei muita energiamuotoja edes tarvittaisi.
Sekä tuuli, että aurinkoenergiassa on kuitenkin yksi suuri ongelma ja se on varastointi. Kuten hyvin tiedämme, niin maailmasta löytyy vähän sellaisia paikkoja, joissa tuulee aina. Toisaalta ei löydy yhtään sellaista paikkaa, jossa paistaa aina. Tähän pitäisi löytää järkevä ratkaisu. Akkuteknologioita tutkitaan, mutta monet akkutekniikat ovat ympäristön kannalta huonoja. Kaiken lisäksi ne ovat kallita ainakin tällä hetkellä.
Sukulaismiehen kanssa tuli viikonloppuna mieleen, että miksei aurinkoenergiaa varastoitaisi mekaanisesti veteen? Etsin Wikipediasta tietoa mekaanisesta energian varastoinnista ja siellä puhuttiin esimerkiksi veden pumppaamisesta ylemmälle tasolle. Varmasti tälläisen mekaanisen varastoinnin järjestäminen ei ole mitään halpaa puuhaa, mutta sitten kun järjestelmä on saatu pystyyn ainoat kustannukset ovat pumppujen ja generaatoreiden ajoittainen uusiminen. Jos energia pumppuihin tuottettaisiin auringoenergialla tai tuulienergialla saataisiin jatkuvaa energiantuottoa, joka ei olisi riippuvaista säästä. Myös vesisateita voitaisiin hyödyntää, mikäli systeemi olisi riittävän suuri. Toisaalta eri osasten kestävyyden kannalta puhdistettu vesilios saattaisi olla parempi ratkaisu.
Hullu idea, joka tuli päähäni istuskellessani kevätauringossa laiturilla oli minimaapallo. Idea näkyy ylläolevassa kuvassa. Vesienergiahan perustuu auringoon. Tämänhän kaikki tietävät, että aurinko haihduttaa veden, joka sitten sataa maahan. Tämä sade voidaan valjastaa sähköenergiaksi laittamalla turbiini sopivaan uomaan, josta tämä vesi kulkee kohti merta. Mitä jos tehtäisiin tälläinen haihdutussysteemi minikoossa. Eli joku sellainen systeemi, jossa vesi höyrystyy aurinkonenergian voimasta ja höyry sitten nousee ylhäällä olevaan vesisäiliöön, josta vesi laskettaisiin taas turbiinin läpi alemmalle tasolle. Tämä idea ei varmastikkaan ole uusi. Varmasti joku on oivaltanut sen aikaisemminkin.
Jos joku viisaampi eksyy näille sivuille, niin sanokaa minulle, miksei kumpaakaan näistä ideoista toteuteta suuremmassa mittakaavassa? Vai toteutetaanko? Kumpi näistä vaihtoehdoista olisi hyötysuhteeltaan parempi?
Kommentit
Energian varastointi yleisesti on kuitenkin tiiviisti tutkittu aihe. Lloyd Energy Systems kehittää mielenkiintoista grafiittiin perustuvaa varastointimuotoa: http://www.lloydenergy.com/technology.htm
Autoja yms varten taas uudentyyppiset kondensaattorit voivat mullistaa asioita: http://www.economist.com/science/displaystory.cfm?story_id=10601407
Jos energianvarastointi yleensä kiinnostaa, suosittelen Richard Baxterin kirjaa "Energy Storage": http://www.amazon.com/exec/obidos/ASIN/159370027X
Pääasialliset ongelmat sen kanssa ovat että läheskään kaikkialla ei löydy sopivia korkeuseroja / altaita että tämä olisi mahdollista. Siksi onkin ehdotettu että rakennettaisiin Euroopan laajuinen sähköverkko jotta tuulen puuttuessa Norjan tekojärviin varastoitu "energia" voitaisiin ottaa käyttöön.
Asiasta ei puutu enää kuin poliittinen tahto ja se taas on sidoksissa politiikan tekoon ja siellä on ikäviä kytkentöjä eri firmoihin ja niistä halutaan pitää kiinni.
Mutta asian esille tuominen kannattaa ja esim. tuo mitä Sami sanoi Euroopan laajuisesta energiaverkosta voisi todellakin auttaa tilanteeseen. Jossain päin eurooppaa tuulee aina ja jossain paistaa aurinko, lisäksi vesivarastoja pitäisi lisätä esim. öitä varten. Jos sallinnet niin laitan kirjoituksesi blogiini sinun nimelläsi.
Vaikka hallitus ei tunnukaan saavan juuri mitään aikaan eikä kukaan muukaan.
Niin ihmiset pystyvät vaikuttamaan energian tuottoon valitsemalla ympäristöystävällistä sähköä. Jos kaikki valitsisivat vihreän sähkön ja painostaisivat firmoja tekemään saman niin silloin ei tarvittaisi kankeaa byrokratiaa ja siihen liittyviä ikäviä kytkyjä.
Tutustu em. osoitteeseen:
http://vaihdavirtaa.net/
eristettyyn vesisäiliöön. Kun kesän varastoi Maaliskuusta Lokakuuhun, niin se lämmittää Marraskuusta Helmikuuhun. Samaan vesivarastoon voi varastoina myös kaiken ylimääräisen lämmön, mitä taloudessa tulee. Tämä on järjestelykysymys ja toimii varmasti.