Olen tehnyt tietoteknikkakouluttajan töitä noin seitsemän vuoden ajan ja nyt kun olen siirtymässä toisiin tehtäviin on hyvä tarkastella käyttöliittymää. Käyttöliittymä on asia, jonka kanssa jokainen ihminen on päivittäin tekemisissä. Käyttöliittymä ei ole jotain, joka on vain tietokoneissa, vaan se on kaikissa ihmiskunnan aikaansaannoksissa aina kirveestä lähtien. Myös kirveen käyttöliittymä on aikojen kuluessa muuttunut vähemmän tikkuiseen suuntaan.
Ihmisiä ei ole tehty koneiksi tietokoneen eteen. Tietokoneita olemme loppujen lopuksi käyttäneet hyvin vähän aikaa. Sen sijaan muita käyttöliittymä olemme käyttäneet kauemmin, kuten paperia ja kynää. Mitä jos otettaisiin pari yksinkertaista jo olemassa olevaa keksintöä ja tehtäisiin uutta keksintöjen avulla. Törmäsin eilen Facebookissa videoon, jossa oli esitelty aivan uudenlaisia ideoita. Tämä keksijäjoukko on uskaltanut mennä laatikon ulkopuolelle.
Idea on internetissä ollut esillä ainakin vuoden verran. Pienellä hakukonetutkimuksella havaitsin, että Wired-lehti oli julkaissut artikkelin aiheesta jo helmikuussa 2009. Minulta tämä on kuitenkin mennyt täysin ohi. Artikkelissa ja videossa puhutaan ihmisen kuudennen aistin käyttöliittymästä.
Idea kuitenkin perustuu siihen, että mitä jos ottaisimme käyttöliittymäksi niitä asioita, joita meillä jo on. Voimme jo siirtää niitä asioita, joita meillä jo on digitaaliseen muotoon helposti, suorastaan huomaamatta. Käyttöliittymän idea perustuu pieneen dataprojektoriin ja kameraan, jotka on kiinnitetty joko käyttäjään tai muuten tilaan, jossa käyttäjä käyttöliittymää käyttää. Osat eivät tämä päivänä ole kalliita. Markkinoille on tullut jo muutaman sadan euron digitaalikamera, jossa on projektori.
Yhtenä syöttölaitteena käytettiin myös halpaa äänianturia, joka oli kiinnitetty tavalliseen paperin palaan. Anturin avulla pystyttiin lukemaan esimerkiksi paperiin piiretyt viivat.
Tämä MIT:ssä kehitetty idea vie kuitenkin ajatuksen pelkästä kuvan heijastamisesta aivan eri tasolle. Esimerkeissä käytettiin näyttönä esimerkiksi paperin palaa, johon kuva heijastettiin käyttäjään kiinitetystä projektorista. Samalla paperissa olevaa informaatiota tai siihen lisättävää informaatiota pystyttiin siirtämään tietovarastoon. Hieno esimerkki oli fyysisellä paperilla olevan informaation siirtäminen digitaaliseksi ja sen edelleen muokkaus. Kirjastossa kirjaa käytettiin käyttöliittymä ja kirjaan voitiin viitteiden perusteella tulostaa lisätietoa vaikkapa kirjailijasta. Hieno esimerkki oli myös sanomalehdessä olevan sääkartan muuttuminen interaktiiviseksi.
Kamera dataprojektori yhdistelmä mahdollistaa käyttöliittymän muodostamisen mihin tahansa. Esimerkiksi käyttäjän kämmeneen voidaan piirtää virtuaalinäppäimistö tai ranteeseen kello. Hieno puoli tässä keksinnössä on se, että tietokoneen käyttöliittymiä voidaan tehdä tällä tavoin todella halvalla. Ei tarvita kallista muovia tai metallia niin paljon. Voidaan käyttää jo olemassa olevia asioita tulostamaan ja siirtämään informaatiota.
Itse uskon, että tämä keksintöjoukko, varsinkin kun se on julkaistu avoimen lähdekoodin projektina tulee näyttämään suuntaa tulevaisuuden käyttöliitymien suunnittelussa.
Kommentit