Microsoft Skydrive toimii hyvin linuksissa

Microsoft ei tunnetusti tee kaikkia asioita täydellisesti, mutta täytyy sanoa, että uusi SkyDrive palvelu toimii hyvin. Hieman epäilevästi, etsin Skydrive palvelun Ubuntun päällä olevaan Firefoxiin. Kirjauduin olemassa olevalla MSN-tililläni ja kaikki toimi hyvin. Voitte käydä tarkastamassa asian palveluun jakamastani kuvasta. Myös yläpuolella näkyvä kuva on haettu palvelusta.

Skydrive palvelun avulla voit siis tallentaa itsellesi verkkoon mitä tahansa tiedostoja 5 gigatavua ja voit valita ketkä näitä tiedostoja saavat katsella. Voit vaihtoehtoisesti jakaa tiedostot myös kaikkien kanssa. En tiedä minkälaisia tiedonsiirtorajoituksia palvelulla on, mutta 5 gigaa ilmaiseksi on kuitenkin hyvä juttu. Mikä parasta Linux- käyttäjilläkin palvelu toimii ainakin selaimen avulla.

Palvelun käyttö ei sinällään nopeasti testattuna ollut kovin sujuvaa, enkä ole varma voiko SkyDrivestä tehdä asemaa Linuxiin mutta tällä kertaa täytyy kuitenkin antaa Microsoftille tunnustusta hyvästä palvelusta. Odotan malttamattomana myös Gdrive- palvelua, koska Google varmasti joutuu laittamaan nyt kaiken peliin.

Aina.fi: Aina eivät asiat mene hyvin

Aina.fi sivulta voimme löytää suomalaisen it-alan yrityksen, joka myy erilaisia ratkaisuja yrityksille ja yksityisille. Repertuaarissa on monenlaisia palveluita, kuten laajakaistaa, varmuuskopiointia, ylläpitoa jne. Nyt haluan kuintenkin kiinnittää huomion Ainan vakiokotisivut palveluun. Tämä palvelu on esimerkki jostain sellaisesta, mistä pitäisi päästä kokonaan eroon. Palvelua markkinoidaan yrityksille helppokäyttöisenä internetsivujen alustana ja voi se loppukäyttäjälle sitä ollakin. Lisäksi noiden sivujen joukosta löytyy monia ihan hyvännäköisiä verkkosivuja. Kaupan päälle asiakkaat kuitenkin saavat tekniikkaa suoraan vuosituhannen vaihteesta.

Jos katsotaan listassa olevien sivustojen lähdekoodia, havaitaan, että jokainen sivu on tehty Frame (eli kehys) -tekniikalla. Frame tekniikka ei pitäisi millään uudella sivulla käyttää nykypäivänä. Tärkein syy on, että WWW:n standardijärjestö W3C suosittelee, ettei Frameja enää käyttettäisi. Nykyään sivujen pohjalla on kuitenkin julkaisujärjestelmä, joka mahdollistaa suurimman osan Frame tekniikalla saavutetuista eduista. Tässä Ainan ratkaisussa sivujen pohjalla on ilmeisesti myös julkaisujärjestelmä. Nyt julkaisujärjestelmä vaan tuottaa huonoa koodia.

Kun Framet tulivat, niitä käyttivät kaikki, myöskin minä. Framien tärkein etu on, että voit jakaa selain- ikkunan osiin ja näyttää näissä osissa haluamasi verkkosivun. Näin saadaan toteutettua esimerkiksi ylhäällä tai jossain sivun laidassa oleva paikallaan pysyvä navigointi. Tietenkin sisältö voi olla mitä tahansa paikallaan pysyvää. Esimerkiksi verkkokauppa.com:in sivuilla paikallaan pysyvä ostoskori on toteutettu tällä tekniikalla. Verkkokauppa on ainoa sivusto, jolla olen nähnyt jonkinlaisia perusteluja Framien käyttöön. Mutta sielläkin Framet voidaan korvata kokonaan toisenlaisella ratkaisulla.

Loppuyhteenvetona sanoisin, että en olisi uskonut, millaisia ratkaisuja myydään tänä päivänä tietämättömille asiakkaille. Asikkaat eivät ymmärrä muusta kuin, miltä verkkosivut näyttävät heidän omassa selaimessaan. Olisi eettisesti oikein, että palveluja myytäessä tarjoittaisiin asiakkaille parasta tekniikkaa, kun se ei tässä tapauksessa ole yhtään kalliimpaa. Myös internetin kehityksen kannalta tämänkaltaiset palvelut ovat erittäin epätoivottavia.